Lasi on maaginen aine. Kova, hauras ja viileä. Kuuma, hehkuva ja plastinen. Oma miniaurinko, joka on tarpeen taas marraskuun kolkutellessa porstuassa. Mutta taika tarvitsee niin työkalut kuin tarvikkeetkin. 

Lamppulasihelmen tekeminen on periaatteessa yksinkertaista. Lasitankoa lämmitetään liekissä kunnes se pehmenee niin, että sen voi kietoa eristesavikerroksen suojaaman metallitikun ympärille. Mutta kuten monesti nähdään, niin käytäntö lisää omat tvistinsä selkeisiin säveliin.

Tällä kertaa kurkistetaan esiripun taakse työpisteelle ja Niina Halosen studiolle, jossa myös järjestetään lamppulasikursseja kaikille kiinnostuneille.

Kurkistus esiripun taakse

Ensin valmistellaan terästikut dippaamalla kärkeä savivelliin noin 10 cm:n matkalta. Tikut asetellaan väljästi kuivumaan astiaan (kuvassa metallia), jonka on puolillaan hiekkaa. Hiekka tukee tikkuja ja estää niiden liikkumisen. Kuivunut savi sekä suojaa terästä liekiltä että toimii lasin ja teräksen välissä eristeenä. Ilman savikerrosta kuuma lasi kiinnittyisi teräksen pintaan ikuisiksi ajoiksi. Helmen irrottamiseksi savikerros pehmennetään liottamalla vedessä.

Kuvassa pöydän etureunalla on poltin, jossa nestekaasu-happi -seos palaa riittävän kuumalla liekillä eli noin 1400-asteisena (liekin väri sininen-valkoinen). Helmen tekijä säätelee tarpeen mukaan lämpötilaa 1000-1400 asteen välillä liikuttamalla helmeä liekin eri kohdissa.

Pöydän oikeassa alareunassa näkyy tärkein "varuste" eli suojalasit. 

• Lasit suojaavat silmiä teräviltä lasipirstaleilta, sillä sisäisten jännitysten vuoksi lasitangon pää saattaa pirstoutua "itsekseen" räjähtäen kesken työstön.
• Lasit myös suojaavat silmiä haitalliselta säteilyltä työskentelyn aikana. Linssien materiaali suodattaa liekin UV- ja IR-säteilyn.

Kätevä, mutta ei pakollinen suojus on nahkainen esiliina. Materiaali on riittävän sitkeää pysäyttämään lentävän lasipirstaleen ja hehkuva lasipisara ei pysty polttamaan tietään läpi vaan jäähtyy.

Kun kuuma lasi on kiedottu tangon ympärille halutulla tavalla ja helmi on "valmis", niin se laitetaan noin 500-asteiseen uuniin (se sininen laatikko pöydän päällä). Nimestään huolimatta uuni ei lämmitä, vaan sen tarkoitus on hyvin hitaasti ja tasaisesti laskea helmen lämpötilaa ihmisen kädelle sopivaksi. Jos helmen pinta jäähtyy liian nopeasti, niin sen sisäosan ja pinnan välille syntyy jännite, jota ei näe, mutta joka helposti hajoittaa helmen. Uunissa helmi viipyy seuraavaan aamuun.